Moni voisi luulla, että yhdenvertaisuusvaltuutettu olisi juuri oikea henkilö, johon ottaa yhteyttä silloin kun yhdenvertaisuus ei näytä tapahtuvan omalla työpaikalla. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä kuitenkin kertoo Ilkka-lehden haastattelussa, ettei valtuutetulla ole paljoa keinoja vaikuttaa erilaisiin työelämän syrjintätapauksiin, vaikka nimenomaan työelämässä syrjintää esiintyy paljon. Työelämässä syrjintää ja epätasa-arvoisuutta on jopa selvästi enemmän kuin mitä muilla elämänalueilla on todettavissa. Silti Suomessa työelämän asiat on päätetty sijoittaa eri viranomaisen tehtäviin.
Yhdenvertaisuuslaki ja muut syrjintää estävät lait
Suomessa on säädetty yhdenvertaisuuslaki, jonka tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta, ehkäistä syrjintää ja tehostaa syrjinnän kohteeksi 
joutuneen oikeusturvaa. Lisäksi on muita lakeja, jotka säätävät tarkemmin erilaisten syrjintätapausten suhteen. Tasa-arvolaki koskee naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän kieltoa. Lisäksi on vaikkapa laki potilaan asemasta ja oikeuksista, saamen kielilaki, ulkomaalaislaki ja laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista.
Suomen perustuslaissa ja EU:n perusoikeussääntelyssä keskeisiä asioita ovat syrjinnän kielto ja yhdenvertaisuus.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävät
Yhdenvertaisuusvaltuutetun keskeisimmät tavoitteet ovat puuttua tehokkaasti syrjintätilanteisiin ja toimia proaktiivisesti yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Myös syrjinnän vaarassa olevien ryhmien oikeuksien edistäminen ja yhteiskunnallisten olojen ja aseman valvominen kuuluu yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtäviin. Syrjinnän vaarassa olevia ryhmiä ovat mm. Suomessa asuvat ulkomaalaiset.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo sen perään, ettei ketään aseteta eri asemaan henkilöön liittyvien syiden perusteella ilman hyväksyttävää perustetta. Henkilöön liittyviä syitä voivat olla muun muassa seuraavat seikat:
- kansalaisuus
- alkuperä
- ikä
- perhesuhteet
- seksuaalinen suuntautuminen
- vammaisuus tai terveydentila
- uskonto tai vakaumus
- mielipiteet
- poliittinen toiminta ja ammattiyhdistystoiminta
Valtuutetun tehtävät ja oikeudet löytyvät tarkemmin laista yhdenvertaisuusvaltuutetusta ja yhdenvertaisuuslaista.
Miksi yhdenvertaisuusvaltuutettu ei voi puuttua työelämän tapauksiin?
Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja parikymmenhenkinen yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto voivat käsitellä syrjintäkanteluita, jotka tulevat kaikilta muilta elämänalueilta, mutta ei kuitenkaan työelämästä. Työelämän yhdenvertaisuusasiat ja syrjintäkantelut kuuluvat aluehallintoviranomaisten työsuojeluvalvonnalle.
Silti ei välttämättä ole täysin turhaa ottaa yhteyttä yhdenvertaisvaltuutettuun työelämän asioissa. Valtuutetun toimisto kun voi kuitenkin tehdä asioita edistääkseen yhdenvertaisuutta työelämässä. Työelämän syrjinnän uhrit voivat saada toimistosta apua ja neuvoja ja tehdä toimia sovinnon edistämiseksi. Näitä yhteydenottoja Kirsi Pimiän mukaan tulee jopa yli sata vuodessa. Yhdenvertaisvaltuutettu ei kuitenkaan ota kantaa yksittäisiin työelämän syrjintätapauksiin. Sellaisissa tapauksissa toimistosta neuvotaan ottamaan yhteyttä asiasta vastaaviin aluehallintoviranomaisiin.
Aina ei ole aivan selvää mille viranomaiselle tapaukset kuuluvat ja syrjinnän uhreilla on joskus vaara joutua pompotelluksi viranomaiselta toiselle. Yrityksen johtoportaan syrjintätapaukset voivatkin kuulua yhdenvertaisuusvaltuutetulle, kun taas saman yrityksen työntekijöiden asiat kuuluvat aluehallintoviranomaisten työsuojelutapauksiin.