Sosiaalipolitiikan professori Jouko Nätin mukaan eri maissa on eri perusteista syrjintää ja Suomessa syrjintä perustuu usein naissukupuoleen tai ikään. Muissa maissa sekä naiset että miehet kokevat syrjintää eri syistä melko tasaisesti saman verran molemmat sukupuolet. Suomessa taas naiset kokevat työelämässä enemmän sukupuolisyrjintää kuin miehet. Tämä voi olla monen mielestä yllättävää, koska suomalaiset usein kuvittelevat Suomen olevan sukupuolten suhteen hyvin tasa-arvoinen maa. Yllättävää voi olla myös se, että muualla maailmassa on Suomea enemmän etnistä ja kansallisuuteen perustuvaa syrjintää, vaikka Suomessa on paljon rasismia eikä moni edes ymmärrä asenteidensa olevan rasistisesti syrjiviä.

Sukupuoleen kohdistuva syrjintä ja muut syrjinnän muodot

Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksen vuoden 2018 tutkimuksen mukaan naiset kokevat Suomessa neljä kertaa enemmän syrjintää työelämässä miehiin verrattuna. Syrjintäperusteita voi olla monia, mutta useimmat syrjintätilanteet ovat sukupuoleen kohdistuvasta syrjinnästä johtuvia. Miesten kokema sukupuoleen perustuva syrjintä on hyvin vähäistä naisiin verrattuna Suomessa.

Sukupuoleen kohdistuva syrjintä ei ole ainoa peruste, jolla naiset ovat miehiä syrjitympiä työelämässä, vaan tämä kuvio toistuu kaikissa muissakin syrjinnän muodoissa. Naiset kokevat miehiä enemmän ikäsyrjintää. Lisäksi naiset kokevat miehiä enemmän tulevansa syrjityksi työpaikan suosikkijärjestelmien takia ja työsuhteen tyypin takia. Työsuhteen tyypillä tarkoitetaan sitä, että naiset kokevat tulevansa syrjityksi saamalla miehiä enemmän osa-aikaisia ja määräaikaisia työsuhteita kokoaikaisten ja toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden sijaan.

Työpaikoilla tapahtuvat syrjintätilanteet voivat liittyä tiedon saamiseen ja muiden työntekijöiden asenteisiin. Lisäksi työvuorojen jako, palkkaus, koulutukseen pääsy ja etenemismahdollisuudet aiheuttavat syrjintätilainteita. Työhönottotilanteet ja työsuhde-etujen saaminen aiheuttavat vähiten syrjintätilanteita, mikä voi johtua esimerkiksi sellaisten järjestelmien olemassa olosta, minkä mukaan työsuhde-etuja jaetaan työntekijöille. Työhönottotilanteissa voi olla vaikea havaita syrjintää, kun muista työhön hakijoista ei ole tietoa saatavilla.

Etenkin miesvaltaisilla aloilla työskentelevät naiset kokevat syrjintää ja mitä korkeampi koulutus ja asema naisella on, sitä todennäköisemmin hän joutuu urallaan kokemaan syrjintää.

Suosikkijärjestelmät syrjivät

Työelämän suosikkijärjestelmiä on todettu olevan Suomessa jopa eduskunnassa. Suosikkijärjestelmän sanotaan siellä syövän motiivia, vaikeuttavan asioiden hoitamista ja huonontavana työpaikan henkeä. Suosikkijärjestelmät ovat sitä, että toisia ihmisiä suositaan perusteetta ja toiset jätetään huomioimatta, vaikka voisi olla syytä valita heitä tehtäviin esimerkiksi kokemuksensa takia. Omassa eduskuntaryhmässä voi ryhmäkansliassa olla tällaista järjestelmällistä suosimista, jolloin osa ihmisistä saattaa jäädä tiedon saamisessa pimentoon, kun tietoa jaetaan vain suosikeille.

Suosikkijärjestelmät vaikuttavat työpaikoilla tiedon pimittämisen lisäksi esimerkiksi tavoilla suosia toisia työntekijöitä antamalla heille aina parempia työvuoroja kuin toisille työntekijöille. Jos työpaikalla on suosikkijärjestelmä, on esimiehillä suosikkeja, joita he auttavat etenemään urallaan ilman että he olisivat sen ansainneet. Irtisanomistilanteissa työnantaja antaa enemmin potkut muille kuin suosikeille, vaikka suosikit eivät olisikaan parhaita työntekijöitä. Naiset ovat miehiä useammin suosikkijärjestelmien ulkopuolella ja naiset myös havaitsevat tällaisten järjestelmien olemassa olon miehiä useammin. Arvioiden mukaan joka neljännen naisen mielestä työpaikoilla on syrjivää suosintaa.

Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskisen arvion mukaan suora sukupuoleen perustuva syrjintä olisi vähenemään päin, mutta sen sijaan naiset kokevat työpaikoilla yhä enemmän syrjintää suosikkijärjestelmien vuoksi.

Miten työsyrjintää ehkäistään?

Tampereen yliopiston tutkimuksen tulosten perusteella on pohdittu keinoja ehkäistä syrjintää työelämässä. Avainasemassa voi olla julkinen keskustelu aiheesta mediassa. Tarvitaan poliittista keskustelua ja yhteiskunnan tukitoimia. On jo ollut joitain syrjinnän vastaisia kampanjoita, mukaan lukien kansainvälinen metoo-liike, jolla on tuotu esiin naisten kokemaa seksuaalista häirintää. Tänä päivänä puhutaan jo sellaisista asioista, joista on ennen vaiettu ja jotka on hiljaa hyväksytty. Tällainen keskustelu muuttaa asenteita vähitellen.