Kautta aikojen valtaa pitävät ovat huolehtineet siitä, että valta myös pysyisi heillä. Eri syistä johtuen miehet ovat historiassa olleet korkeammissa asemissa verrattuna naisiin ja miehillä on ollut enemmän oikeuksia ja valinnanvaraa tehdä mitä he haluavat. Naiset taas ovat joutuneet tyytymään niihin rooleihin, jotka heille ovat jääneet. Naiset ovat myös joutuneet aikuisinakin miesten määräysvallan alle ja heiltä on jopa kielletty jotkut sellaiset asiat, joihin miehet ovat oikeutettuja. Jotkut eivät vieläkään haluaisi luopua etuoikeuksistaan ja sen takia epätasa-arvoa ja syrjintää tarvitsee vastustaa konkreettisilla toimilla ja laeilla. Vieläkään ei voida luottaa siihen, että valtaa vain annettaisiin naisille samoissa määrin kuin sitä tarjotaan miehille.

Naiset kohtaavat työelämässä raskauteen liittyvää syrjintää

Osa sukupuoleen liittyvästä syrjinnästä on suoraan sukupuolesta johtuvaa, eli joko naista tai miestä on syrjitty vain siitä syystä, että hän on nainen tai mies. Naisen sukupuolesta johtuvaa syrjintää on usein myös sellainen ajattelu, että naista ei palkata siksi, että työnantaja epäilee naisen tulevan raskaaksi ja lähtevän jossain vaiheessa vanhempainvapaalle. Tämä epäily kohdistuu yleensä alle 40-vuotiaisiin naisiin. Työnantajat saattavat ennemmin palkata avoinna olevaan työhön alle 40-vuotiaan miehen välttyäkseen työntekijän äidiksi tulemisesta johtuvista hankaluuksista työpaikalla. Joskus naisen määräaikaista työsuhdetta ei koskaan vakinaisteta jos hän tulee raskaaksi.

Ammattiliitot saavat jatkuvasti yhteydenottoja johtuen syrjinnästä raskauden vuoksi tai perhevapaiden takia. Palvelualojen Ammattiliitto PAM saa tähän aiheeseen liittyen yli tuhat puhelua vuodessa. Syrjintää raskauden takia tapahtuu siten muissakin tilanteissa työelämässä kuin työhönottovaiheessa.

Syrjintää yritetään joskus vastustaa kampanjoimalla, kuten tasa-arvovaltuutetun kampanjalla vuonna 2017. Tuolla kampanjalla tähdättiin siihen, että jokaisen työpaikan tasa-arvosuunnitelmaan kirjattaisiin nollatoleranssi raskaus- ja perhevapaasyrjinnälle.

Myös se auttaisi raskauteen ja vanhemmuuteen liittyvässä syrjinnässä, jos miehet alkaisivat käyttää vanhempainvapaita entistä enemmän. Silloin työnantajien naisiin kohdistama epäluuloisuus vähenisi, jos vanhemmuuteen liittyvät mahdolliset joustot työpaikoilla katsottaisiin liittyvän yhtä paljon miehiin kuin naisiinkin. Vanhanaikaisten asenteiden rikkominen ja tiedon lisääminen edistäisi työelämän tasa-arvoa, kun raskaana tai perhevapaalla olevia työntekijöitä ei kohdeltaisi taakkana työpaikalle.

Lakeja syrjintää vastaan

Järein tapa puuttua syrjintään työpaikoilla on säätää asiasta lailla ja Suomessa on muun muassa yhdenvertaisuuslaki, joka on uudistettuna tullut voimaan vuonna 2015. Syrjintä on kiellettyä erilaisten henkilöön perustuvien seikkojen takia ja sukupuoli lasketaan tällaiseksi seikaksi. Tämän lain perusteella naisia ei saa asettaa miehiä epäedullisempaan asemaan työpaikoilla. Varsinaisen syrjinnän lisäksi syrjintää ovat häirintä ja kohtuullisten mukautusten epääminen. Myös käsky syrjiä on tämän lain mukaisesti kiellettyä.

Lainoppineille tulee kuitenkin töitä sen tulkitsemisessa, että mikä on syrjintää. Kaikki erilainen kohtelu kun ei ole syrjintää. Positiivinen syrjintä on erikoiskohtelua, jota henkilö saa, jos hän on muutoin vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan.

Tasa-arvolaissa annetaan tietyin edellytyksin lupa suosia työhönotossa aliedustettua sukupuolta olevia hakijoita. Positiivinen syrjintä ei ole perustuslain eikä yhdenvertaisuuslain syrjintäkiellon vastaista.